keskiviikko, 26. marraskuu 2008

Voi saldoraja!

Miten joku onkaan tehnyt elämästäni niin hankalan ja kehittänyt mulle saldorajan! Soitin ukolleni äidin kännykästä pilarin ja kaipa se on nyt niin höntti ja soittaa sille takasin pilarin. Äiti tykkää hyvää jos se herää siihen. Eikä se herääminen vaan jos äiti ei kerkeä vastaamaan, niin toinen höntti menee soittamaan takasin :D Kylläpäs mä taas sopan keitin. Mamma tycker mig<3

Niin haluaisin puhua toistamiseen ukon kanssa. En saanut päivällä tarpeekseni! :)

keskiviikko, 26. marraskuu 2008

Heippa!

Kaukosuhteen kiemurat ovat ruvenneet siinä määrin painamaan mieltä, että haluaisin niitä jakaa. Pieni alkuesittely voisi olla paikallaan. Kultani asuu noin 3000 km:n päässä minusta. Olemme tavanneet lomamatkalla. Suhdetta on jatkunut jotakuinkin kolme kuukautta. Kolmeen kuukauteen on mahtunut sekä ylä- ja alamäkiä. Vaikka kaukosuhteessa menettää paljon, mutta siinä myös saa hirveästi. Pienet asiat tekevät todella iloisiksi. Kuitenkin myös monet pienet asiat saavat epäilyksen siemenen aikaiseksi. Onnellisena tässä silti elellään :) Ensi kuussa lähden poikaystävän luo ja näen ensi kertaa hänen perheensä. Odotan kovasti jo joulukuun loppua! Joulu ei tunnu tämän rinnalla miltään.

Poikaystäväni on turkkilainen ja sekös sitten riemastuttaa vanhempiani. Mahtaakohan he ikinä hyväksyä, että mahdollisesti heidän vävynsä tulee olemaan turkkilainen.. Ihmiset ovat niin ennakkoluuloisia, että oksat pois! On vaikea puhua edes ystävilleen omasta suhteestaan. Tulee milloin mitäkin kommenttia karvakäsistä hyväksikäyttöihin. Minähän en vähästä lannistu! Miksi hylätä tärkeä ihminen vain siksi, että muut eivät arvosta häntä? Ei miksikään. Tällä hetkellä hän antaa minulle paljon, paljon enemmän kuin yksikään aikaisempi seurustelukumppani.

Tuntuu, että elämä on muutenkin nyt vähän sekaisin. En saanut haluamaani opiskelupaikkaa ja se muuttaa suunnitelmat uusiksi. Valmistujaisiakin pitäisi tässä viettää. Eli juhlastressi iskee myös päälle! Voisin itse kyllä ottaa hyvinkin rauhallisesti, mutta äitee tuntuu vetävän herneen nenukkaan pienemmästäkin levähdystuokiosta netin ääressä!

Katsotaan kuinka ahkeraan tulen blogiani täyttämään.. Paljon tuntuisi ainakin olevan asiaa ja kukakohan sitä paremmin jaksaisi kuunnella kuin oma blogi :D